Katselin äsken "vanhoja" valokuvia koneelta. Eksyin kansioon, jossa pojanviikarit olivat juuri 2-vuotissynttäreidensä aikoihin omissa puuhissaan. Villeinä ja väsyneinä, jekkupeikkoina ja keskittyneinä. Miten pieniä liehulettejä! Höpsisnöpsishöpösiä... Ja pieni Mini on vain hieman noita kuvan poikia vanhempi, kun palaan töihin. Voi hirmua!

Meidän perheessä on nyt ajankohtaista miettiä todenteolla, milloin siis palaan työelämään. Vanhempainrahakausi päättyy ja työnantajalle on ilmoitettava päätöksistä. Nyt sitä käydään melkoista ajatuksenvääntöä siitä, mikä tuntuu oikealta ratkaisulta meidän perheen tilanteessa.

Kyl maar se pitää nyt jättää tämä haikee olo ja lähteä peuhaamaan noiden murujen kanssa.