perjantai 25. helmikuuta 2011

Äiti ei kuullut.



Kaaharikalle sai eilenillalla kaivattua vaihtelua ja pääsi hetkeksi naapuriin leikkimään. Samalla ovenavaisulla minäkin pääsin (toiseen) naapuriin "leikkimään". Nappasin puikot ja langat mukaan ja pääsin takkatulen lämpöön jatkamaan palatossujen palojen neulomista. (Nyt kaikki palat ovat vihdoinkin valmiina!)

Illemmalla kotiin palattuani löysin kaikki lapset kutakuinkin melkein nukkumasta. Ai, sitä rauhallista tunnelmaa. :) Myöhemmin sain tietää, että rakkaat mukulamme, pikkupottumme, olivat olleet aikas villejä iltatoimissaan, mutta että Kaaharikalle oli muistanut ihan itse, että PEF-mittariin pitää muistaa puhaltaa hyvät lukemat. Jokaisesta tietyn rajapyykin ylittävästä lukemasta kun saa kymmenen minuuttia peliaikaa Pikku Kakkosen sivuilla.

Reippaita puhalluksia tuli.

Ja sitten sain kuulla, että Mini ja Ralliroope olivat ottaneet sohvalla yhteen. Ralliroope oli sitten potkaissut Miniä riidan tohinassa selkään, josta siskolla oli mennyt herne nenään.

"Mie meen kertomaa äitille!"

Neiti kaksi vee oli kävellyt päättäväisesti eteiseen, avannut ulko-oven ja huutanut (lujaa), että: Äitiii, Roope potkasi mua selkää!!! Sitten hän oli laittanut oven kiinni, olihan ulkona aikamoinen pakkanen, ja mutissut pää painuksissa: "Ei äiti kuullu."

Mutta, kuten sanoin, kotiin tullessani tunnelma oli ihanan rauhallinen ja jopa uninen. :)

***

Tänään olisi kiva leipoa vaikka pullaa alkavan hiihtoloman kunniaksi. Siivoushommat pitäisi saada kyllä sitä ennen edes jonkinlaiseen päätökseen.

Kutakuinkin terve arki on siis palannut, vaikka (Kaaharikalle viettääkin vielä kotipäiviä ja) niistämästäni räkäsestä voisi toisinaan rakentaa vaikka riippusillan Suomesta Ruotsiin. Älkää oksentako.

Voikaa hyvin!

Ps. Kuva ei liity juttuun mitenkään, mutta siveltimet ovat heiluneet meillä ahkeraan.

2 kommenttia:

Johanna kirjoitti...

Himputti, kun se äiti ei nyt kuullut! Sitä voi muuten olla pienen ihmisen vaikea ymmärtää. Tällaisia nämä villikot ovat, kun silmistään päästää :)

Ylva kirjoitti...

Niinpä. Toinen juttu on kyllä sekin, että äiti on ihan ihmehemmo, kun se TIETÄÄ välillä vaikka mitä. Esim. sen, että Kaaharikalle ei ole pessyt käsiään vessassa käytyään.

"Mistä sie oikein tiesit...???" ihmettelee poika aina silloin tällöin. ;DD

Mutta nyt äiti ei kyllä kuullut. Ja se oli kyllä ihme, sillä pimu huusi kuulema KOVAA. :DD