torstai 19. tammikuuta 2012

Tätä se on.

Huhuuu... täällä ollaan. :)

Tervetuloa lukijaksi, Wanilja!

Täällä ollaan ihmetelty kasvavien kaahareiden päähänpistoja ja vedetty rajoja rautalankojen kera. Ihmettelen suuresti, miten muissa pikkukoululaisten perheissä saadaan arki rullaamaan, kun selkokielellä annetut yksinkertaisimmatkaan ohjeet eivät näytä menevän perille kolmelle ekaluokkalaiselle, tai sovituista asioista ei osata pitää kiinni.

Muutama esimerkki.

Kun isi tai äiti tulee töistä kotiin, saattaa

a) ulko-ovi olla auki,
b) kenkäeteisessä joutua harppomaan vähintään yhden repun, yksien heijastinliivien ja kaksien monojen yli,
c) eteisestä löytyä muutama ulkotamineissa lattialla röhnöttävä hihhuli puputtamassa vaniljarinkeleitä,
d) ulko-ovi olla auki, tamineita löytyä kenkäeteisestä triplana ja kaveri on tullut kylään luvatta...
e) rakkaita koululaisia ei näy mailla eikä halmeilla vielä toviin (ovat penkomassa ojanpohjia),

Lisäksi voi käydä niinkin, että yksi sankareista unohtaa laittaa aamulla farkut jalkaan ja hippaloi koulussa koko päivän pelkissä kalsareissa... Kaiken kukkuraksi hän syyttää äitiään siitä, ettei äiti ollut muka muistanut sanoa, että farkut pitää laittaa jalkaan.

Pitääkö minun oikeasti vakuuttaa teillekin, että ihan varmasti muistin?

(Monta kertaa.)

Nyt ei muuta kuin unta palloon.

Voikaa hyvin!

3 kommenttia:

Johanna - Omamaamansikka blogi kirjoitti...

Voi ei! Nämä ovat niitä asioita, jotka ovat jääneet kokematta. Mutta voin sakoa, että kuulostaa ihan omanikäiseltä touhulta, ihan kaikkea ei vielä muista :) Teidän lapsiata kasvaa varmasti vastuuntuntoisia, osaavia ihmisiä :)

Anonyymi kirjoitti...

Joo, meillä on KOLMASluokkalaista varten ulko-oven sisäpuolella muistilappu (niitä aamuja varten kun hän on viimeinen joka poistuu kotoa):
1. Sammuta tv
2. Sammuta valot
3. Muista ottaa reppu mukaan
4. Sulje ulko-ovi.

On nimittäin ollut niitäkin aamuja, kun ulko-ovi odotti iltapäivällä ensimmäistä kotiintulijaa apposen auki...

Tämä 9v:mme on hajamielinen professoriluonteeltaan, ekaluokkalaisen kanssa muistilappuja ei juuri tarvitsekaan..

Pitkää pinnaa sinne!
terv. Laura

Ylva kirjoitti...

Voi Johanna, osaat olla niin kannustava! Pieniähän nuo vielä ovat... :)

Laura, meillä oli syksyllä sellaiset pictokuvat tietyssä järjestyksessä apuna aamuisin. Ne olisivat kyllä ihan hyvät joskus jopa meille vanhemmillekin... ;D