lauantai 20. marraskuuta 2010

Älä laske päin rattikelkkaa!

Todennäköisesti piipahdan tässä vain ihan äkkiseltään. Sain Minin nukkumaan hetki sitten ja koska olen Tylsä Äiti, pistin pojatkin pötköttelemään. Syinä tähän 1)itkuinen ja 2) levoton poika. Ainakin toinen sammahti jo.

Issukka on pikkujouluristeilyllä ja palannee iltasella. Kävimme eilen illalla kaupassa ostamassa herkkuja, nukuimme aamulla myöhään ja palastelimme aamupalaa kauan. Ulos lähdimme myöhään, mutta ehdimme silti:

- kävellä pulkkamäkeen,
- laskea suoraan päätä rattikelkan päälle,
- satuttaa korvan,
- laskea lisää,
- pitää hauskaa,
- leikkiä junaa (jossa äiti on veturi ja kolme sankaria pulkkineen ja kelkkoineen ovat matkustajavaunuja),
- temmeltää naapurikavereiden pihalla,
- tapella nyrkit pystyssä,
- joutua jäähyille,
- hölkätä kavereiden kanssa,
- kiusata tyttöjä,
- humpsahtaa kelkan kyydistä,
- vaatia syliä,
- paeta paikalta,
- tehdä pannaritaikina,
- syödä karjalanpaistia aurinkomuussilla,
- mököttää, kun muussi loppui kesken,
- laittaa pannari uuniin,
- valmistautua päiväunille,
- lähettää issukalle tekstiviesti,
- ottaa se pannari pois uunista,
- lukea kirjoja ja
- sammahtaa päiväunille joko mököttäen tai ihan hyvillä mielin.

Iltapäiväkahvien ja pannarin jälkeen saamme ehkä viettää elokuvailtapäivää ja jos oikein hyvin käy (ja taivaan merkit ovat suotuisat, toisin sanoen lapset ja äiti nätisti), niin voimme jopa lämmittää saunan.

Näin olen luvannut. (Olen myös luvannut, etten syö lasten nameja, sillä Ralliroope oli nähnyt eilen aiheelliseksi piilottaa omat karkkipäivänaminsa omalta äidiltään...)

Mukavaa viikonloppua!

Ps. Suosittelen kaikille mäenlaskua, myös aikuisille! Se on valtavan hauskaa, jollei vaan laske päin rattikelkkaa...

Ei kommentteja: