sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Parturimestari Paavali ja Kynitty Kana

Sain tänään aamupäivällä Ralliroopen mukaani mustikkametsään. Meillä olikin oikein mukava metsäretki ja saimme kerättyä vajaan ämpärillisen ihan kohtuulliseen aikaan. Aurinko paistoi ja lämmitti juuri sopivasti, mikäs siinä oli metsässä samoillessa, kun eväätkin olivat mieluisat.

Sitten soi puhelin.

Issukka kertoi jotakin saksista ja siitä, että kotiin tultuani joko itkisin tai nauraisin. Todennäköisesti kuitenkin sekä itkisin että nauraisin. Jaahas, enempää en edes halunnut kuulla.

Ja niinhän siinä kävi, että kun tulimme kotiin, tapasin erään Parturimestari Paavalin aikas hiljaisena ja Kynityn Kanan hihittelemästä. Issukkaa ei naurattanut laisinkaan ja minä taas sekä itkin että nauroin yhtäaikaa. Enempi kyllä nauroin, vaikka onhan se harmi, että typykän ihanan pitkät hiukset ovat nyt muisto vain.

Kynitty Kana makoili rentona sohvalla ja totesi, että nyt pitää sitten mennä poikana päiväkotiin. Semmoinen Kana meillä. Tarkoitti ilmeisesti, että poikatukassa; ei tässä sentään sukupuolenleikkausta tehty. (Onneksi.)

Huomenna yritämme ehtiä jossain välissä metsästää ihan oikeata parturia, sillä täytyy myöntää, että vaikka Parturimestari Paavali teki työnsä melko hyvin koulutukseensa nähden, tarvitaan ehkä kuitenkin sitä ammattiparturia tähän hätään...

Nyt marjoja putsailemaan.

4 kommenttia:

Fredrika Johnson kirjoitti...

Voih! Muista ottaa kuvia! 20 vuoden kuluttua tämä jo naurattaa...

Ylva kirjoitti...

Jep, nimenomaan. Tai katsotaan nyt, ketä sitten naurattaa, kun näytämme kyseiset kuvat poikaystäväkokelaille tahi laajalle suvulle sukujuhlissa... ;DD

Tukkamalli on periaatteessa ihan kiva, niskasta lyhyt ja pirtsakka, mutta muutamat niskajouhet ja lommot on syytä mennä vielä siistimään...

Itse olen helpottunut, ettei käynyt pahemmin. Issukka taas on ihan myrtsi. Asiat voi kuitenkin laittaa eri mittakaavoihin, joten eiköhän tästäkin episodista siis selvitä.

Anonyymi kirjoitti...

...ja "hiksut" kasvaa...kuten tiedetään...purukumikin on hyvä ja oiva "muotoiluvaha" ollut aikoinaan...mutta ei kannata ehkä tässä vaiheessa lapsille kertoa...toivoopi hieman vanhempi jo antiikki-tyttö...eli mummo

Ylva kirjoitti...

Kiitos, antiikki-tyttö. "Hiksut" tosiaan kasvaa, joten mitään ihan kamalaa ei tapahtunut. Olisihan tuo sitäpaitsi ollut ihan outoa, jos meidän perheessä olisi vältytty parturoinnilta. Se kun kuuluu olevan melkein enempi sääntö kuin poikkeus, että lapset parturoivat omatoimisesti itseään tai kaveria... ;)

Tuo purkka muovailuvahana... melkoista luovuutta sekin. :) Itse etsin yhtenä päivänä sinitarraa ja sitten selvisi, että kaikki sinitarrat oli otettu muovailuvahan virkaa täyttämään...

Kiva, kun jätit viestin!