Meillä on katsottu viimeisen viikon aikana enempi telkkaria kuin koskaan. Voimat ovat kaikilla pohjalukemissa, paitsi ehkä tuolla Ralliroopella ja Minillä. Mini tyytyy kyhnäämään kainalossa ja Ralliroope tahtoo tehdä jäynää.
Kun Kaaharikallella on pirteämpi hetkensä, häntä naurattaa tuttuun hauskaan tapaansa, mutta sitten yskä palauttaa pojan sohvatyynyjen väliin. Kohta voisimme jaksaa pelata lautapelejä tai puuhata jotain muuta, sillä viikon sisälläolo alkaa turhauttaa itse kutakin. Kunhan vain jaksais.
Pojat olivat koko viime viikon pois esikoulusta, eikä tuosta Kaaharikallesta ole menijäksi varmaan tulevalla viikollakaan. Eikä oikeastaan niin pitkään kuin noita pakkasia riittää. Mietin, kehtaanko pyytää kimppakyytikaveria kuskaamaan Ralliroopea eskariin, kun hän on kuskannut jo niin paljon "ylimääräistä" muutenkin. Toisaalta, Kaaharikalle selviäisi kyllä jo sen aikaa yksinkin kotona, kun kävisin heittämässä Minin kanssa toiset pojat eskariin, mutta oma olokaan ei ole kovin kehuttava vielä.
Nyt Ralliroope kärttää tähän koneelle pelaamaan Pikku Kakkosen pelejä ja Mini sanoo haluavansa vaahtokarkkeja.
Minulle eivät namit maistu.
Ja se on kyllä ihme se.
***
Tervetuloa lukijaksi Juhannusruusu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti