Tässä yhtenä päivänä pikkupimu alkoi ruokapöytään tullessaan toistella hymyssä suin, että: Hittopraa, hittopraa!" Siihen manailuun ottivat kantaa sekä perheen seitsenvuotiaat että äiti. Koululaiset olivat ymmyrkäisinä perheen pienimmäisen noitumisesta ja mamma yritti selvittää, mistä tytär oli moisen kielenkäytön oppinut.
Hello Kitty tietokoneesta. Usko pois.
Tytön vaaleanpunainen Hello Kitty-tietokone on kärsinyt viime aikoina oikosuluista (ja ruvennut kiroilemaan?). Jossain vaiheessa Issukka teki koneelle "jotain", eli korjasi sen. Mutta annas olla, kun jostain syystä koneesta kuului lähinnä sitä toista kotimaista, eli ruotsia.
Eikä se Kitty oikeasti kiroillut.
Se kannusti tytärtäni onnistuneen napinpainalluksen jälkeen huikkaamalla iloisesti: "Jätte bra!" Sehän onkin melkein kuin Hittopraa...
***
Tämä on blogini toiseksi viimeisin postaus (499.). Lopetan, vaan en tiedä vieläkään, jatkanko jossain muualla. Jos jatkan, toivon tietysti, että te löydätte sinne myös. Jos taas en jatka, köröttelen varmasti lukijana muissa blogeissa. Enkä taatusti jätä kommentoimatta asiaan kuin asiaan... ;)
Sadan tavaran haaste jatkuu täällä kotona, vaikken siitä nyt ehdi tässä blogissa enää päivittelemään. En siis järjestä arvontaakaan; vaan eipä mulla olisi ollut mitään arvottavaakaan. Toivottavasti Lauralla ovat edellisen arvonnan tossut olleet kovassa käytössä!
Käsitöistä olisi kiva postata, sillä isoäidin neliöistä on valmistumassa harmaasta ulkomuodostaan huolimatta eräälle vauvalle peitto. Se olisi joskus kiva esitellä teille valmiina.
Vaan nyt keitän kupillisen teetä.
Halit teille!
Ylva
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti