Viime päivät ovat olleet suhteellisen rauhallisia, sillä kaaharit ovat olleet vuoronperään kuumeessa. Ja kun toinen on pois pelistä, on toinenkin rauhallisempi. Rauhallisuudesta huolimatta olen helpottunut, että kuumeilu näyttäisi nyt olevan ohi ja pääsemme vihdoinkin kiinni arjen rutiineihin. Jotka ovat siis syömisten ja nukkumisten lisäksi pihalla temuamista ja yleistä öykkäröintiä. Pihalla ja puistossa temutaan, naapurin lapsille öykkäröidään. En siis minä, vaan nuo pojat...
Palkitsin itseni tänään ahkerasta sämpylöiden leipomisesta pienellä jalkakylvyllä. Taka-ajatuksena oli kyllä se, että jos hieman hoidan talven jäljiltä tunkkaisia varpaanvälejäni ja kovettuneita kantapohjiani, niin kehtaan ehkä jossain välissä pujahtaa myös kevyempiin jalkineisiin vielä tämän suven aikana. Kesävarpaat mulla jo onkin, siis lakatut varpaankynnet, jotka kuuluvat ehdottomasti kesään. Seuraavan kerran pujotan sukat jalkaani toivottavasti vasta joskus syksyllä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti