Täällä on otettu pakostikin tosi rennosti, sillä sairastuimme koko porukka vatsatautiin. Nyt palailemme arkeen ja yritämme unohtaa epäsäännölliset ruokailu- ja nukkumisjärjestelyt. Vähän jäi kyllä sellainen "ollaa ja tehhää mitä milloinki huvittaa"-fiilis...
Nyt huvittais kaikista eniten lösähtää sellaiselle pehmeälle auringonottotuolille puolivarjoon. Voisin kuunnella korvakuulokkeilla rentouttavaa musiikkia ja sulkea silmäni, jopa torkahtaa. Ja hörpätä välillä jotain raikasta holitonta kesädrinksua.
Totuuden nimissä täytyy kyllä mainita, ettei meillä ole sellaista löhötuolia eikä pahemmin korvakuulokkeita soittimineenkaan. [Enkä ole eläissäni käyttänyt mp-soitinta saatika siitä uudempia vekottimia, joiden nimiä en edes tähän hätään muista.] Vesikin on kyllä ihan hyvä janojuoma... ellei paras.
Joten tämä muumiomummo köpöttelee nyt vaaleanpunaisissa reiskoissaan keinutuoliin (ai pahus, eihän meillä ole sitäkään), tai humpsahtaa vain tuttuakin tutummalle kotisohvalle. Ihan vaan hetkeksi.
Heipsan.
2 kommenttia:
Onneksi sentään sohva löytyi :D
Jep, sohva on jees! ;D
Lähetä kommentti