Monen pitkän työpäivän ja erossaolon jälkeen perheen äiti haluaisi kuopuksen syliinsä köllimään.
- Tuu nyt äitin sykkyyn.
- En tuu.
- Tuu nyt. Sä oot mun beibi...
- En oo beibi!! Mie oon Bas Laitjieerr.
Aha.
Meidän perheen beibistä on kasvanut avaruussankari.
(Vaan mihin hävisi se pinkki keijuprinsessa?)
4 kommenttia:
Avaruussankarin pitäis ehkä käydä pelastamassa keijuprinsessa takaisin kotiin...
Niin ehkä pitäiskii...
Sellaisia veitikoita niistä pienistä pirpanoista varttuu. Mutta ei se avaruussankarikaan paha ole :) Ihanan mielikuvituksellista.
Ja viimeistään, kun kovasti pelottaa niin jo vain sykky kelpaa.
Ihan totta, Johanna. Ja toisinaan ne avaruussankaritkin tarvitsevat vielä syliä... ;)
Tyttö alkaa olla siinä iässä, että mielikuvitusroolit vaihtuvat tämän tästä. Aika usein hän on viime aikoina ollut Äiti (ja isi on ollut Vauva). Eilen iltapalalla muru tokaisi (väsymyksen takia) itku kurkussa: "Äiti, mä en jaksa olla äiti."
Äitiys on niin rankkaa.
Lähetä kommentti