Vuoden viimeisen postauksen myötä toivotan hurjan hyvää tulevaa vuotta ihan jokaiselle. Pitäköön se sisällään terveyttä, hyvää oloa ja paljon lämminhenkistä läsnäoloa.
Tyypilliseen lapsiperheelliseen tapaan viime viikot ovat kuluneet hurjalla rytinällä työn, kodin, koulun, päiväkodin, vastaanottojen, harrastusten ja kaupan väliä.
Eestaas.
Siltikin voin väittää, että meidän joulukuu on ollut jollain tapaa hyvin rauhallinen. Siis meidän mittapuun mukaan. Teimme meidän perheelle perinteisiä juttuja ja kokeilimme uusiakin polkuja joulunodotuksessa ja -vietossa. Jos ei ehditty jotain tänään, niin ehdittiin sitten joku toinen päivä.
Tai sitten ei ehditty silloinkaan.
Joulukorttiprojektimme, esimerkiksi, hieman karkasi käsistä, minkä seurauksena osa ystävistä ja sukulaisista sai neulahuovutetun joulusydämen sijaan ihan vaan kaupasta valitun valmiskortin. Ensin nolotti, sillä olemme Issukan kanssa tehneet kortit itse (tai valokuvanneet lapsia) jo vuodesta 1994, mutta sitten ajattelin, että ei vaan mahda mitään.
Kamerassa ja koneella on jokunen kuva jutuista, joita teimme lasten kanssa, mutta en vaan nyt jaksa toimittaa niitä kuvankäsittelyn kautta tänne blogiin... Laiskuus taitaa olla nyt huipussaan, eikö? Mutta, lyhykäisyydessään joulumme piti sisällään:
- enemmän tai vähemmän palaneita pipareita,
- yhden nukutetun potilaan,
- ainakin kaksi sappikiveä,
- kolme heikunkeikun piparkakkutaloa,
- ehkä kauneimman joulukuusen ikinä,
- aamusaunan,
- paketteja vähemmän kuin koskaan ja
- hyvän fiiliksen joulupukkeineen.
Tästä eteenpäin minulla on tiedossa uuden ruokavalion opettelua ja lisätutkimusten odottelua. Lapset saavat nakerrella vielä jokusen joulupiparin, ennen kuin purkin pohjalla on jäljellä vain muruset. Sen verran paljon tuli niitä pipareita leivottua. :)
Yritän jatkaa sekä töissä että kotona En juokse kellon kanssa kilpaa-tyylillä, sillä elämässä on paljon muutakin kuin Tehty Kiire. Se on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, varsinkin, kun kalenterissa on pelkän perustyön lisäksi jo jokunen palaveri, tapaaminen ja koulutus vuoden ensimmäisille päiville.
Vaan sehän on vasta ensi vuonna se. ;DD
Väsymyksestä huolimatta tunnelmat ovat ihan hyvät.
Tervetuloa Uusi Vuosi!
7 kommenttia:
Onnellista ja rauhallista uutta vuotta teille Ylva <3
Onnellista vuotta 2012 teidän perheellenne!
Sappikivet ovat kamalat. Tervehdys kohtalotoveri! ;) Minä puolestani pääsin eroon todella tulehtuneesta umpisuolesta tämän joulun alla.
Onnellista vuotta 2012! Ikävää, että joulun aikana (tai muulloinkaan) täytyy sairastaa. Toivottavasti vointi on jo parempi.
Hyvää uutta vuotta koko perheellenne!!
Ja kiitos kivasta, elämänmakuisesta blogista.
terv. Laura
Kiitos Fredrika! Onnea ja iloa toivon myös teille. :)
Assari, onpa ollut kipuja siis sielläkin! Meillä kahdella on ilmeisesti "sappi kiehunut" siihen malliin viime aikoina, että on ihan kiviksi asti höyrynnyt... ;) Olen yllättynyt, miten yleisiä nuo sappivaivat ovat, myös meillä nuorilla. Nuoriahan me ollaan, eikö?
Johannalle iso kiitos! Lomalla on kyllä helpompi sairastaa kuin arjen keskellä; mutta ei se kivaa ole silloinkaan.
Toivon teille paljon onnenhetkiä tälle uudelle vuodelle!
Kiitos, kiitos Laura! Sinä se jaksat laitella viestejä, jotka ilahduttavat hurjasti. Hyviä hetkiä sinullekin toivon tälle vuodelle, ja perheellesi myös!
Pakko kommentoida: Kyllä me käsittääkseni olemme nuoria molemmat. Emme keski-ikäisiäkään vielä, kait.
Lähetä kommentti