kun Madonna esiintyi suurelle ihmisjoukolle Helsingissä?
Löhösin kotisohvalla tv:n ääressä ja taisinpa jopa torkahtaakin välillä. Olin juuri kastellut ulkokukat ja isi-issukka oli kerännyt pihalla lojuvat lapiot, palikat ja kipot, sekä peittänyt hiekkalaatikon julmetulla pressulla. Ihan tavallinen arki-ilta oli takana. Pihalla oleilua ja kotihommia. Lasten kirmailua, laukkaamista ja älämölöä sekä yhteenottoja. Ja jännitysnäytelmän seuraamista, kun mopotyttö sai poliisijoukon liikkeelle yltiöpäisellä kaahailullaan. Sellainen iltapäivä takana ja nyt illan hämärtyessä notkuin sohvalla (minkäs niille pinttyneille tavoilleen voi), vaikka olisi sitä ollut paljon muutakin tekemistä.
Illalla kävi sukulaistyttö näyttämässä tatuointiaan ja siitä innostuneena Ralliroope ilmoitti aamulla haluavansa sellaisen tatskan, joka "ei lähe koskaan pois ja joka on monsteli". Ja toisen, joka on auto. Ja samaan syssyyn Kaaharikalle kertoi haluavansa monsteri-, auto- ja hämähäkkitatuoinnit. Ja nimenomaan sellaiset oikeat, jotka eivät ole rahkapurkin kylkiäisiä ja kulu pois pikkuhiljaa.
Jonkinmoisia "tatuointeja" löytyy jo nyt, kun polvet ovat verinaarmuja täynnänsä ja kyynärpäätkään eivät ole säilyneet ehjinä. Potkulaudat ovat pop, varsinkin kun koko kulmakunnan kolmi- ja nelivuotiaat kiitävät pyörätiellä eestaas ja vertailevat kulkupelejään. Jengi on koolla ja sen kyllä kuulee! Välillä joku muksahtaa ja silloin yksi jää (sentään) potilaan luo ja loput ryntäävät kertomaan aikuisille... Yleensä aikuiset ovat kyllä jo jostain syystä tietoisia tapaturmasta...
Muistuu mieleen oma lapsuus kerrostalojen keskellä, metsikön reunassa, kun tuli rällättyä ja juostua paljain varpain pikkuhamosissa pitkin pihoja ja pöpelikköjä. Silloinkin oli mukuloilla polvet ruvilla ja jalkapohjat tikkuja ristiin rastiin. Ja kesät oli inkkarikesiä. Mitähän nuo meidän lapset muistavat aikuisina omista lapsuuden aikaisista kesistään? Paljaat varpaat vai kumisaappaat?
Eivät ainakaan sitä, että yhtenä elokuun iltana 2009 popin kuningatar heilui hänkin melkein paljain varpain ja pikkuhamosissaan Helsingin auringon alla. Mutta silläpä ei ollutkaan potkulautaa ja superpalloja....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti