tiistai 26. kesäkuuta 2012

Tulipahan kokeiltua...

En ole ennen kokeillut, mutta nyt kokeilin.

Annoin tulla täydeltä laidalta pahimpia kirosanoja, mitä mieleen tuli, tänne blogin tyhjälle sivulle. Tuli vain muutama, mutta aika pontevasti tulikin. Pelkkiä laatusanoja ja ihan putkeen.

Ja kyllä helpotti!

Täällä on tänä aamuna ollut sellainen satanallinen sota noiden kahden isomman välillä, etten tiedä itkeäkö vaiko räjähtää. Eikä paljon naurata, ei.

Ensin rälläsivät pyörillä naapurinpojan kanssa pihanurmikot pilalle ja sitten alkoivat juosta tuossa ovella alle viiden minuutin välein valittamassa toisistaan. Kun sitten alkoivat paikat hajoilla ja kepit sinkoilla, otin nulikat puhutteluun.

Ja mitä tapahtuu vain muutaman minuutin kuluttua siitä, kun kollit on puhuttu ojennukseen???

Minä näen tästä keittiönpöydän ääreltä, kuinka olohuoneen ikkunan editse vilahtaa Fiskarssin oranssi harava pystyssä!! Niin, ja ovathan ne kaksi pukariakin siinä, eihän se harava yksin osaa lentää... Mörrikkä ajaa harava tanassa takaa pienempää isoveljeään. Sitä, joka osaa kyllä vetää oikeasta narusta saadakseen veljensä liikkeelle. Ja huuto on sen mukainen.

Siinä sitä mennään, taas!

4 kommenttia:

Johanna - Omamaamansikka blogi kirjoitti...

Juu, kyllä joskus pitää paineita purkaa sitten vaikka verbaalisesti. Nyrkkeilysäkki harvoin sattuu sihen hollille. Teidän pojat kuulostavat niin pojilta. Sellaistahan se aina välillä on.

Ylva kirjoitti...

Ja mä oon vielä pohjimmiltani sitä mieltä, että poikien pitääkin olla poikia. Mutta omalta kohdaltani toteutus tökkii... Sanat ja teot ovat toisinaan ristiriidassa siis.

Mutta ei kai sitä ihan mitä vaan voi tehdä, vaikka poika oliskin. Kuten satuttaa tai loukata muita.

Olis pitännä ostaa vanha maatila, missä olis paremmin tilaa rymyillä...

Ihanaa lomaa sinne rapakon taakse!

Katja kirjoitti...

Miten ne osaakin niin pienestä kimmastua toisiinsa ja välillä on ihan pakko sitä toista hiukan pikkurillillä koskea ja sota on valmis :D

Ylva kirjoitti...

Niinpä, Katja, kun toinen ketuttaa, niin se tosiaan ketuttaa. Ja yleensä ne ärsyttävät asiat VOISI ohittaa tyyliin "tuosta korvasta sisään ja toisesta ulos"...

Vaan on tuo Hilleri, alias Kaaharikalle, niin taitava ärsyttäjä, että ihmetellä täytyy, ettei ole pahemmin tullut turpiin... ;)