Kaverini kotona oli aikoinaan edellisen lapsiasukkaan taidonnäytteet seinällä. Todella suuria, vauhdikkaita, kynänjälkiä tapetilla. No, jopas nyt. Miten ne nyt silleen...? Minkälaiset vanhemmat antavat lapsensa sotata seinät noin?
Niinpä.
Tänä aamuna valmistelin fisukeittoa keittiössä ja kuuntelin toisella korvalla lasten leikkejä Kaaharikallen huoneessa. Jossain vaiheessa pojat siirtyivät olohuoneeseen ja tyttö jatkoi touhujaan veikan huoneessa. Hiljaista oli, huomasin kyllä.
Juuri ennen kuin päätin mennä katsomaan tytön touhuja, tiedottivat Ralliroope ja Kaaharikalle pikkusiskonsa puuhista: tämä oli löytänyt isompien tussit, taiteillut useampaan oveen melkoisen hienot ja yksityiskohtaiset taidonnäytteensä ja jatkoi vielä raapustelujaan eteisen puolella.
Jippii!
Tuli kiirus puhdistushommiin. Äkkiä pesuainepullo toiseen käteen, riepu toiseen ja putsaamaan ovia ja seiniä. Pojat auttoivat hankaamisessa kiitettävästi.
Ja tämähän ei ollut sitten ensimmäinen kerta, kun joku noista rakkautemme hedelmistä päättää ikuistaa taiteelliset näkemyksensä isommille pohjille. Eikä ehkä toinenkaan. Mutta toivottavasti edes viimeinen...
Mitä kyllä suuresti epäilen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti