Viime kerrasta onkin aikaa. Leivontasession jälkeen on tapahtunut mm. seuraavaa:
- vein käsityökahvilaamme ihan muuta kuin mokkapaloja, kiitos miehen, joka kävi töistä tullessaan kaupassa ostamassa valmista täytettä,
- minulle iski migreeni, josta selviytyminen vei vuorokauden,
- kävimme toisen pojan kanssa toimintaterapeutilla tekemässä tehtäviä, eikä poika sanonut siellä sanaakaan (ehkä puolikkaan sentään),
- pakkasimme kimpsumme ja kampsumme autoon ja vietimme viikon pohjoisessa Suomessa,
- palasimme väsyneinä mutta tyytyväisinä,
- olemme kiukutelleet ja rähisseet, sillä olisimme halunneet jatkaa lomaa vielä vähän...
- olemme sentäs myös hassutelleet ja höpsötelleet sekä pusutelleet.
Tällä hetkellä Mini nukkuu ja veljekset ovat kerhossa kertomassa siitä, kuinka ovat loman aikana lasketelleet ja hiihtäneet. Hiihtohommassa kävi kyllä vähän ohrasesti, sillä ekana lomapäivänä miesväki lähti ladulle intoa puhkuen, valitsi melkoisen haasteellisen hiihtourakan, eikä heitä sen jälkeen enää ladulle saatu. Siis tuota pienempää miesväkeä.
Mini oppi sanomaan oman nimensä loman aikana ja on muutenkin iskenyt juttua melkoisen paljon.
Itse hiihdin enempi kuin kymmenen vuoden aikana yhteensä, mutta sehän ei olekaan vielä paljon, sillä en ole paljon hiihdellyt kymmenen vuoden aikana. Nautin ladulla HILJAISUUDESTA ja auringonpaisteesta.
Nyt suuntaan itseni kahvikupposta kohti ja otan lunkisti ennen kuin jatkan noiden pyykkivuorien valloituksia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti