torstai 24. helmikuuta 2011

Päivien kulua



Geomacit rulettavat edelleen. Useampien kolmioiden jälkeen Mini rakensi tuollaisen moniulotteisen rakennelman, josta hän oli ylenmäärin ylpeä. Niin ylpeä, että pyysi ottamaan ihan kuvan. :)




Muskari on jäänyt väliin jo kaksi kertaa ja Mini kaipaa sinne ihan mahdottomasti. Välillä tanssimme ja rummutamme yhdessä, mutta yleensä tyttö laulaa melkein koko ajan ja ihan missä tahansa. Nyt hän on näemmä retkellä, saparot vinossa, ja laulaa lasten virsikirjasta omasanoittamiaan ja -säveltämiään lauluja.

Kun saisin tämän nuhani hoidettua, niin kykenisin laulamaan. Ihan noita lastenlauluja siis. Niissäkin on haastetta kerrakseen...




Meillä on nyt mennyt yli puolet viinimarjamehuistamme näiden tautisten viikkojen aikana. Onneksi sitä mehua on ollut tuolla pakastimessa. Ja onneksi Issukka kantoi jouluna meille vedenkeittimen, niin saamme kuumaa vettä nopsaan.

Kaaharikalle viettää edelleen kotipäiviä. Poika voisi jo mennä eskariin, elleivät he siellä joutuisi joka päivä kävelemään ruokailemaan koululle. Niinpä tuo muurahaishousuinen pitkäkoipi kaipaa nyt lisää siistejä sisähommia.

Siivous ei ole siistiä.

Onneksi eskariope lähetti Kaaharikallelle terveisten lisäksi oman tehtäväkirjan. Sieltä on lupa tehdä tiettyjä tehtäviä ja niitä me olemme yhdessä pakertaneet. Jos en olisi jarruttelemassa, hän tekisi kaikki kirjan tehtävät "huis hais"-tyyliin.

Ja sitten voisi jäädäkin kesälomalle.

Ei kommentteja: