Taas täällä.
Tässä on nyt se "Liian pieni pipoksi Minille", "Kaulaliina" ja "Jokotai". Siitä tulikin liian iso pipo Minille, joten nyt joko pidän nuo ihmekorvat tuolla ensi talveen, kunnes Minin pää on kasvanut tai sitten annan pipottimen samaan perheeseen kuin tuubikaulurinkin. Siellä on kaverilla hieman isompi pää. Sitten olisivat sen perheen äiti ja pikkutytär molemmat hempeissä vaaleanpunaisissa neuleissaan.
Paitsi että sitten pitäisi varmaan neuloa perheen toisellekin tyttärelle jotain... Säärystimet?
Nyt taidan kyllä tehdä ne paljon puhutut (mutta vähän nähdyt) palatossut valmiiksi.
Ei mulla muuta tähän hätään.
Voikaa hyvin!
5 kommenttia:
Noi korvat on ihanat!Ihana!
Voi miten hauska pipo pöllöineen :) oletpa taitava! Mukavaa viikonlopun jatkoa :)
Hei MIUKULI, kiitos. :) Nuo korvat muistuttivat niin kovin HIIREN korvia, että otin ne sitten pois. Eli poistin nuo langanpätkätkin, jotka olivat tuossa kuvassa vielä vain väliaikaisesti.
Kun pipon laittoi isompaan päähän ilman noita korvia, pipo oli tosi kiva. Vaikka itse sanonkin. ;) Eli annoin pipottimen sitten kummitytön isosiskolle kevätpäivän lahjaksi.
Ja kiitos FREDRIKALLEKIN! Mukavaa viikonlopun jatkoa sullekin. :)
Ihanat pöllöt. Tuollaiset pipothan kävisivät erivärisinä pojillekin.
Niinpä käviskin, JUHANNUSRUUSU. Ja pyörönä jos neuloisi, niin saisi pöllöjä takaraivollekin. :)
Lähetä kommentti