Keskiviikon vapaapäivä meni osittain askarrellessa. Minikin jaksoi tehdä käärmeen, mutta loppupäivä menikin sitten huilatessa ja (onneksi vain yhden kerran) oksuvatia haliessa.
Pojat pistin välillä pihalle rymyämään. Sen verran sitten rymysivätkin, että juoksin jossain vaiheessa ulos itsekin ja komensin lopettamaan nurmikon kaivamisen... Ensi kesänä sitten saadaan "ihastella" noita pälvikaljuläikkiä. Grrrr.
Pojat palasivat punaposkisina sisälle ja itsekin olin varsin tyytyväinen, että olivat löytäneet ilmeisesti ihan mukavaa tekemistä keskenään. Tosin suurimman osan ajasta he piileksivät autokatoksen takana, joten pitäisi kai mennä jossain vaiheessa tarkistamaan, mitä siellä on saatu aikaan.
Vauhtiveikot olivat jättäneet ulkovaatteensa tyypilliseen tapaansa hujan hajan eteisen lattialle ja kun vetäisin siitä(kin) herneet nenään ja lähdin hakemaan kameraa ikuistaakseni mokoman sotkun, tuli Ralliroopelle kiirus. Tuo ehti kaapata muutamat todistekappaleet ennen kuin ehdin napata kuvan. Ja kiirus näyttää tuossa kuvassa tosiaan olevan...
Minua hiukkasen jännittää, että onko tämä oksutauti nyt tässä, vai sairastuuko joku perheestä vielä. Jos sairastuu, joudun perumaan huomisen messuretken naapurin kanssa. Pitäkää peukkuja pystyssä, että ollaan terveinä ja pääsen ihastelemaan puutarha- ja sisustusjuttuja Helsingin messukeskukseen.
T: nimim. "Tahtoo Helsinkiin"
3 kommenttia:
Hienot askartelut! Tahtoisi muuten myös Helsinkiin. Varsinkin, kun kaupunki alkaa käydä kohti kesää.
Ihastuin tuohon kuvassa olevaan motskaripaitaan. Eri cool!
Joo, motskarit on meillä pop muidenkin kuin isin mielestä ja sen takia niistä tykätään vaatteissakin. ;D
Jos kukaan ei sairastu aamuun mennessä, pääsen Helsinkiin; jos sairastuu, jään kotiin... Jännät paikat on.
No todella toivon, että oksuilut on taaksejäänyttä elämää ja pääset messuilemaan Helsinkiin! Iso peukku :)
Lähetä kommentti