Taidan olla semmonen listaihminen. Semmonen, joka tekee listoja tekemättömistä töistä, juhliin leivottavista tarjoiluista, kauppaostoksista, mukaan pakattavista tavaroista sekä muista muistettavista asioista.
Meillä on eteisessä lapsille askarreltu kalenteri, jossa kunkin viikonpäivän kohdalla on kuva siitä, mitä sinä päivänä tapahtuu. Niin, se on ihan perustellusti otettu käyttöön lapsia varten, mutta taitaa olla pelastus minullekin. Siitä näkee heti, mikä päivä on, jos siis muistaa siirtää sitä merkkiä. Ja sitten siitä näkee, mitä sitä olikaan tarkoitus tehdä tai jättää tekemättä. Jos jollekin päivälle ei ole "ohjelmaa" niin ihan hyvä niinkin. Lista se taitaa olla tämäkin kalenteri, suunnitelma tulevasta viikosta. Kas, kun en ole antanut pojille sellaista tussia, jolla voisivat vetää vaikka rastin sen päivän kohdalle, jonka hommat on jo hanskassa. Oppisivat äitinsä tavoille merkata listoihin ne tehdyt työt.
Joskus viisitoista vuotta sitten (iik, onko siitä jo niin kauan!!!!), siis miehen ja mun seurustelun alkuaikoina tein listan niistä asioista, joista mun on miehelle kerrottava puhelimessa. Mies oli intissä ja minä sotaleskenä lapsuudenkotona. Jostakin syystä isäni iski yhtenä päivänä pöytään saamansa puhelinlaskun ja sanoi, että siinä on, maksa. Ja mieheni esitteli intistä päästyään ihan hervotonta puhelinkorttipinkkaansa, johon oli mennyt varmaan kaikki päivärahat, joilla olisi voinut sen sijaan ostaa kahvia ja munkkeja. Se oli siis siihen aikaan, kun ei vielä ollut kännyköitä ja meilläkin oli kotona sellainen valkoinen lankapuhelin, jossa oli pyöritettävä numerovalitsin. Ei varmaan nykyajan lapset edes tunnistaisi puhelimeksi...?
Ihan viime aikoina olen yrittänyt päästä eroon noista listojen tekemisistä, mutta en tiedä, onnistuuko se. Nyt, täällä kotona on sellainen kaaos, että voisi olla ihan paikallaan tehdä sellainen lista tekemättömistä töistä. Kyllä mahtaisi mennä senkin listan tekoon aikaa... Sen sijaan voisin nostaa peffani tästä tuolista ja lähteä:
- laittamaan pyykkikone päälle,
- keräämään leluja olohuoneesta,
- keräämään isot legot leikkihuoneen lattialta ja pestä ne,
- siivoamaan keittiötä,
- tyhjentämään biojäteastia,
- noukkimaan vaatekasoja sieltä täältä,
- viikaamaan puhtaita vaatteita,
- viemään viikatut vaatteet kaappeihin,
- kattamaan pöytä valmiiksi ja
- haravoimaan pihaa. Näin niinkuin ensalkuun.
HUPS, pitääkin lähteä hakemaan poikia kerhosta! Kylläpä aika rientää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti