Täällä ollaan niin käsittämättömän väsyneitä, että voiko tämä edes olla tottakaan. Epäilen suuresti ulkoilun ja liikunnan puutetta sekä jonkintasoista kaamosmasennusta. Jos olisin karhu, nukkuisin varmasti jo talviunta.
(Mutta kun en ole.)
Tänään oli Kaaharikallen neuvolakäynti. Jos myönsinkin olleeni aiemmin pyörällä päästäni, niin nyt olen vieläkin enempi. Itse otan nyt tietoisestikin vähän etäisyyttä kuultuihin juttuihin ja toivon, etten kuule vastaisuudessa keneltäkään jossittelua tai kysymystä, miksi vasta nyt.
Enkä halua ruveta syyttelemään itseäni (tai ketään muutakaan) tai analysoimaan menneitä. Tökin jo aikani muurahaiskekoa turhaan; jos nyt vasta alkaa kuhista, niin minkä minä sille voin?
Olen edelleen vain äiti.
Ja nyt menen antamaan vähän syliä ja välipalaa yhdelle karhunpennulle, joka murisee tukka pystyssä olohuoneen sohvalla.
[kuva viime talven reissulta]
5 kommenttia:
Neuvolat on joskus yllättävätn kankeita kuten niiden lääkäritkin. Itse olen taistellut kummankin lapsen kanssa asiasta joka neuvolan mielestä on ollut näin ja minun mielestäni ei sinne päinkään. Tässä esimerkki toisen kohdalta:
Meillä piti olla allergikko, siis vaikeasti, ja metstästettiin kai 6kk "syyllistä" oikein tehokkaasti. Kaikki hedelmät yms. oli menty läpi ja neuvola oli sitä mieltä, että seuraavaksi aletaan karsia viljoja. Poika oli punainen kauttaaltaan ja iho siis tosi kamala. Lapsi itki helposti pukiessa ja riisuessa, kun iho oli kuiva. Rasvat joita meille oli määrätty ilmeisesti kirvelivät, sillä nekin itketti ja rasvaaminen oli ihan tuskaisaa. Onneksi saatiin lähete oikein yliopistolliseen. Lapsemme on atoopikko, ei allerginen yhtään millekään. Juhlaa oli, kun saatiin hedelmät takaisin ja kananmuna ja...
Joo, olen tiedostanut sen, että neuvolassa monet huolenaiheet syntyvät nimenomaan jonkun testituloksen perusteella, eikä tilannesidonnaisuutta hirveästi välttämättä oteta lukuun. Sen takia yritänkin nyt ottaa etäisyyttä kuulemaani.
Yritän myös hahmottaa issekseni sitä, että kun nyt se asia, josta olen joskus aiemmin ollut huolissani (ja josta muut eivät ole olleet huolissaan), onkin erittäin huolestuttavaa ja siihen olisi pitänyt puuttua aiemmin, niin mitä multa on mennyt ohi??? Voit vain uskoa, että tässä on nyt äiti-ihmisellä pää ihan pyörryksissä.
Monen vuoden rumban jälkeen sanotaankin, että olisi pitänyt huomata asiat ja toimia aiemmin?! Kun olen mielestäni toitottanut huoltani vähän jokaiselle taholle.
Vaan on se teilläkin ollut turhan rankka episodi elämässä!! Kauhistus sentään. :/
Ihan aluksi, mitähän mä olen äsken säheltänyt kun on oikein tuo osoite tuolla jossa pitäisi lukea nimi tms. :D Tää on tätä.
Mä tiedän monta perhettä joita on kohdannut myös tää "olis pitänyt huomata/puuttua aiemmin". Eri neuvoloissa on jäänyt huomaamatta mm. sydänvika, psori, munuaistulehdus, pissatulehdus...
Mä olen hirveä pökö ja varmaan neuvolan kansioissa poikien kohdalla lukee "äiti hankala, vaatii paljon" tms. Meillä onneks on vaan näitä iho-ongelmia. Kuitenkin melkoisesti on saanut pököttää, että eteenpäin on poikien kanssa päästy.
Mä melkein pääsin itsekin hengestäni sen meidän esikoisen kanssa ja silloin päätin, että jos joskus vielä tulen raskaaksi ja me saadaan eläviä lapsia niin mikään tässä maailmassa ei estä lasten hyvinvointia. Mieluummin olen ylireagoivakin kuin ali. (enkä nyt tarkoita, että olisit jotain tehnyt väärin tms. vaan kerron miten meillä on mennyt ja miten koen meidän asiat) Lasikattoon ja seiniinkin törmää kyllä aika helposti nykyterveydenhuollossa.
Voimia, jaksamista, kaikkea hyvää perheellenne!
Itse en ole osannut ylireagoida, vaikka astman kohdalla se olisi ollut totisesti enempi kuin tarpeen.
Olen kertonut epämääräiset huolenaiheeni äidin nakökulmasta aika moneenkin paikkaan ja joihinkin on tartuttu ja jotkin katsottu aiheettomiksi jo heti kättelyssä. Epämääräisyydellä tarkoitan nimenomaan Äidin Huolta, joka on toisinaan hyvinkin subjektiivista.
Tässä huomaa aattelevansa jo niin hulluja juttuja, että parempi nukkua yön yli ja aatella vasta sitten. Sillä nyt voisin jopa väittää poikani olevan vähintäänkin adhd-asberger-alligaattori, vaikka todennäköisesti hän ei lukeudu mihinkään muottiin. Hän "vain" on erilainen oppija, jolle tulisi löytyä koulumaailmastakin ymmärtävä ympäristö rajoineen.
Mutta nyt aivot narikkaan siis. ;)
Kiitos hurjan paljon tsempityksestä!
Ei kiittämistä :)
Meillä on sikäli helppoa, että jotain allergioita ja ihojutskia kulkee suvuissa. Siis molemmin puolin.
Niin oon siis ylireagoinut. ehkä, kun oon ekasta oireesta aina maininnut neuvolassa jne. Tosin pisin mitä yhden ongelman viralliseen toteamiseen meni oli 3 vuotta. Siis itse veikkasin 3 vuotta aiemmin mitä neuvola totesi asian olevan.
Toivotaan pikkumiehelle ymmärtävää opettajaa ja myönteistä & kannustavaa luokkahenkeä.
Lähetä kommentti