Aamulla kuultua, kun äiti oli vielä melkein untenmailla ja lapset olivat linnoittautuneet sohvalle lastenohjelmia katsomaan:
- Hei Kaahari, mennäänkö ja otetaan piparit?
- No ei, tai mie kerron äitille!
- Muistaks sie eilen...
- Nii...
- Otetaa nytkii!
- Joo!
Tässä vaiheessa äiti alkoi "heräillä" ja kömmittyään ylös vällyjen välistä hän löysi jälkikasvunsa tyynen rauhallisina sohvalta.
Pokka piti. Kaikilla.
***
Eilen meidän keittiön pöydän äärellä oli neljä lasta koristelemassa pipareita ja mökkejä. Poikien kaveri tuli juuri sopivasti hommiin mukaan ja sai koristeltavakseen piparkakkuja. Ja arvata saattaa, että jokunen namu livahti meidän lapsilla mökkien sijaan myös suukkiin... (Kaveri on karkkilakossa ja lakko piti.) ;D
Kaaharikalle nautti luovasta työskentelystä silminnähden ja "maalasi" yhden seinän kokonaan sokerikuorrutteella. Hän selvitti ja perusteli jokaisen työvaiheen ja keksi uusia tapoja sommitella materiaalia.
Ralliroope koki ensin oman työnjälkensä jotenkin huonommaksi kuin toisten ja meinasi heittää hanskat tiskiin heti alkumetreillä. Onneksi kokosi itsensä ja osasi nauttia hänkin sekä työskentelystä että työnsä jäljestä!
Ja tuo Mini, eipä uskoisi, että mökki on hänen ensimmäisensä, sillä katsottuaan ensin mallia pojilta hän tiesi heti, miten naminsa halusi asetella. Minä laitoin sokerikuorruteliiman ja hän tökkäsi namit paikoilleen. Siinä oli hommissa vähän niinkuin muurari ja hanslankari?
Nyt pitää palata sorvin äärelle, sillä kohta täällä vilahtelee yksi nakupelle ja kaksi taistelukoiraa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti