...tämän raportin kirjaamisen täältä meuhkalandian radalta?
Ainakin tuli mieleen heittää kysymys, tiedättekö, miten sellainen kulmakarvannyppimispinsetti ja ikkunanpesu liittyvät yhteen? Lapselliset saattavat tietää.
Tarvitsin eilen kyseisiä pinsettejä saadakseni tyhjennettyä sen tietyn reiän ikkunanpokassa, johon saa työnnettyä sen ikkunanavaajan. Sieltä rei´ästä löytyi jotain epämääräistä, jossa oli taatusti pieniä sormenjälkiä...
Tänään olin onnekkaampi, enkä tarvinnut kulmakarvannyppimispinsettejä ikkunanpesuun.
Eilisen keittiönikkunoiden puunaamisen jälkeen siirryin siis lupsakkaa vauhtia tänään Minin huoneen ikkunoiden jynssäämiseen. Siinä puuhassa menikin sitten se kaikille varmaan ihan tutuksi tullut "ikä ja terveys", sillä puuhan keskeytti tuhat ja yksi kertaa lasten epämääräinen hippalointi. Milloin puussa, milloin maassa ja milloin jossain siltä väliltä. Välillä oli ihan pakko mennä katsomaan, tuleeko kohta ruumiita, kun neljä lasta veti melkoista haipakkaa taloamme ympäri, ihan selvästi takaa-ajomeiningissä.
Moninaisten mutkien kautta sain valjastettua Kaaharikallen ja naapurintytön maalaamaan vesiväreillä (ja kaksi muuta toiselle pihalle), kun yhdeksän minuuttia myöhemmin siinä olikin neljä lasta ja kaksi miestä lisää. Ja kolme minuuttia myöhemmin siinä oli vain yksi pikkuinen tyttö, joka oli maalannut itsensä lisäksi nurmikon, kiviä, paperin ja valkoisen ulkolampun varren.
Jippii!
Missä miehet? Missä omat- ja naapurinlapset?
Jotta saisin tehdä tämänkin homman ihan rauhassa, olisi syytä kiristää otsalamppu ohimoille ja duunata öisin. Työnjäljestä ei sitten puhuttaisi mitään, jooko?
Nyt on pakko mennä laittamaan ruokaa nälkäisille, ettei raasujen tarvitse syödä kynsiä tai peukkua.
2 kommenttia:
Hih, aivan mahtavaa tuo teidän elämänmakuinen hulina :D Niinhän se on,joskus jotkut työt tuntuu että ne on vain pakko tehdä yöllä, jos meinaa saada tehdyksi, ja arvaa, mulla se menee aina siihen,että sitten menen nukkumaan ja mietin keskellä yötä, että ehtiihän sitä sitten... joskus :D Auts. Eli täällä on ikkunat aikamoisen pesun tarpeessa :D:D
Tuo "ehtiihän sitä sitten...", kuulostaa niin minulta itseltäni! Olen vain perin juurin kyllästynyt siihen puoleen itsessäni. Tai, elämässä pitääkin olla tiettyyn rajaan asti lipsumisen mahdollisuus ja luovuutta, mutta kun AINA jää kaikki puolitiehen ja paikat on rempallaan, on siihen löydyttävä meillä kotona nyt ratkaisu.
Ikkunanpesu on yksi niistä asioista, joka on jäänyt tekemättä liian usein. Olemmekin ihmetelleet jo pidemmän aikaa, miksi meillä on aina niin hämärää sisällä. Siis IHAN OIKEASTI. Ja simsalabim! Ratkaisu löytyi sieltä ikkunapinnoilta... :)
Lähetä kommentti