Yksi istuu keinussa lippalakki vinossa ja huutaa nauraen: "Äitiii, anna jalkapohjavauhit! Äiti hei, anna jalkapohjavauhiiiit!" Virnistys menee ihan oikeasti melkein korviin asti (olemme suurisuista sukua) ja silmät tuntuvat todella nauravan. Väliin hän hoilottaa jotain epämääräistä omakeksimää viisua, ettei edes sanoista saa selvää. Ja täysillä.
Toinen istuu vihreässä "vauvakeinussa" isoveikan fleecemyssy leukaan asti silmillä ja hihittelee itsekseen. Koko kroppa heiluu eestaas vauhdin mukana.
Kolmas on taiteillut itsensä tuplakiikun keskelle ja roikkuu siellä pää alaspäin. Viisut ne on sielläkin ja kuulunevat kauemmas kuin naapuriin.
Me olemme pihalla. Ihan pihalla.
3 kommenttia:
Onnellinen olotila, kun voi olla ihan pihalla! Kiva tunnelmakuva, kiitos.
Noi on niitä parhaimpia hetkiä! :D
Kiitos, Johanna, kun laitoit viestiä. :)
Onneksi tajusin olevani onnellisesti pihalla, sillä ensalkuun ajattelin olevani vain keskellä metelisoppaa. Yhtäkkiä se hihitys ja hervoton hauskanpito pisti minutkin pyrskähtämään nauruun. :DD
Messi, kyllä näin on. Nää on just niitä ihania hetkiä, joista on hyvä ottaa kiinni. Sen takia kirjoitin siitä tännekin. :)
Lähetä kommentti