Ralliroope saa kameran käteensä ja myhäilee tyytyväisenä. Mihinkähän sitä lähtisi kuvia ottamaan...? Jaa, mä otankin kuvan tosta kivestä. Poika suuntaa kameran linssin kohti maata ja keskittyy. Tästä tuli hyvä!
Pian pieni kuvaaja suuntaa takapihalle. Saa olla siellä ihan yksin. Oman tiensä kulkija ja tutkimusmatkailija. Myöhemmin löydän kuvan kameran muistikortilta ja ihastun pojan ottamaan kuvaan; niin, vaikka siinä onkin lohduttoman näköinen pengottu kasvimaa ja hyljätty villiintynyt tuoksuherne. Silti hyvä kuva.
Tänä kesänä potkulautailu on ollut supersuosittua. Tässä tärkeä ajopeli odottamassa baanalle pääsyä. Vielä muutaman kerran ennen talven tuloa...
Peräänkuulutan vielä lasten valokuvaamisen perään. Antakaa lapsille kamera käteen ja nauttikaa yhdessä myös kuvaussessioiden tuloksista! Lapsi näkee linssin läpi paljon enemmän kuin me aikuiset kuvaa katsoessamme. Siksi kuvista olisi hyvä myös keskustella lapsen kanssa.
Meillä on ihan rimpula kamera, mutta hyvällä kameralla tulisi varmasti vieläkin upeampia kuvia.
Rennon letkeää viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti