Pipo

Syksykö lie vaikuttanut asiaan, mutta olen jäänyt koukkuun neulomiseen. Etsin aikani pojille hyvää (eli helppoa) pipomallia ja nyt taisin sen löytää Punaisen sydämen torpasta. Kiitos Typy! Eka versio oli harjoitelma, ja sen se on näköinenkin; mutta seuraava on jo aluillaan.


Kaaharikalle on mallina ja toistaiseksi myös sinisen pipon omistaja. Seuraavan version maltan tehdä pidemmäksi, jotta saadaan myös taitos...

Kiva kuvio, joskaan ei kannata tiirata tätä versiota kovin lähelle...

Nyt koko perhe haluaa oman Jacques Cousteau-piponsa, joten puikot heilunevat jonkin aikaa.
Mamin sormien nivelet huutavat hoosiannaa, mutta ei se mitään. Kyllä kannattaa!

Ai niin, neuloin 4,5 pyöröpuikoilla 7-veikka-langasta. Näin kiree täti tarvii vähän isommat puikot, ettei rupea kovin paikat nitisemään. Siis puikot.

Jos jutut ovat levottomia, se johtuu siis vain ja ainoastaan liiallisesta kofeiinista. Kävin lastenvaatekutsuilla ja seurustelun lomassa kulahti isompi kuppi kahvia. Ensi yönä siis valvotaan ja siinähän sitä on hyvä neuloakin sitten.