Laitoin hetki sitten naapuriystävälle tekstiviestin, jonka alussa kysyin, saanko marista. Siiten, odottamatta paluuviestiä, annoin tulla täydeltä laidalta asioita, jotka painavat tänään mieltäni ja jotka mahtuvat kolmeen tekstiviestiin. Niihin tuli ärinää siitä, kun Mini ei nuku (eikä muuten nuku vieläkään), murinaa siitä, kun Kaaharikallella on Röhä päällä (kiitos infektioastman) ja kitinää siitä, kun kauan kuolaamani kamera olisi nyt hyvässä alennuksessa, mutta Prätkähiiren mielestä meillä ei olisi varaa siihen siltikään. Ja sitten räknäsin, kuinka paljon Prätkiksen mopo ja muut siihen liittyvät jutut ovat tulleet maksamaan.
Minäkö en ole marttyyri?
Eikä siinä kaikki. Jos siihen kolmeen viestiin olisi mahtunut, olisin räknännyt vielä senkin, kuinka monta sataa euroa olen säästänyt viimeisen kahden vuoden aikana, kun en ole käynyt parturissa värjäyttämässä hiuksiani kertaakaan (enkä kyllä paljon leikkauttamassakaan) ja kun olen lopettanut (näköjään) jumppasalilla käynninkin. Niin, että sopii laskea vaan säästöt!
NIIN, ETTÄ MINNE NE RAHAT OVAT OIKEIN MENNEET?
Tiedän, tyhmä kysymys. Vastauksen ensimmäinen osa on tuolla autokatoksessa ja toinen jossain työmatkalla. Prätkä ja Prätkähiiri.
Enkä edelleenkään ole yhtään marttyyri?
No, tarina jatkuu ja saa yllättävän käänteen. Luulin jo, että tuo (kolmen) viestini saanut naapuriystäväni laittoi minulle myötätuntoisen vastausviestin, mutta tekstari piippasikin toiselta ystävältäni, joka asuu suht kaukana.
Hänen miehellään on todettu syöpä.
Niin, että se niistä valituksista sitten. Asiat saivat uudet mittasuhteet, eikö?
2 kommenttia:
On tosi kurjaa, että jollakin on syöpä, mutta siitä huolimatta mun mielestä sä kyllä ansaitset uuden kameran. Kyllä kunnon työvälineet pitää olla! ;) Sitä paitsi kamera on koko perhettä palkitseva investointi (niin kuin tietysti varmaan prätkäkin jostakin vinkkelistä katsottuna...)
t. kollega :)
Kiitos Messi! Niinhän se on, ettei hommista tule mitään ilman kunnollisia työvälineitä.
Toisaalta, voihan se olla niinkin, etteivät kuvani siltikään parane vaikka aparaatti olisi parempi, mutta ollaan nyt vaan siinä uskossa, että näin tapahtuu. ;)
Eiköhän tämä tästä suttaannu. Haluan edelleen sen kameran, mutta turhanpäiväinen kiukkuilu ja nipottaminen hävisivät suurempien uutisten alle. Ainakin toistaiseksi. (Sillä, minkäs nainen luonnolleen voi?)
Lähetä kommentti