sunnuntai 30. tammikuuta 2011
Lisää tunnustettavaa...
Ajattelin tässä vaiheessa tunnustaa teille vähän lisää tosiasioita itsestäni, Kiitos Karkin Milanon Tiramisuineen. ;D
Minillä on kuvassa i-ha-nat letit, MUTTA ne eivät ole minun aikaansaannokseni. En osaa erikoisia lettejä eivätkä sormeni kykene moiseen taituruuteen... Sen taisitte jo tosin tietääkin, joten kerronpa sormistani vielä sen, että jos laitattaisin itselleni pitkät tekokynnet, voisin oikein hyvin esittää oikein uskottavasti Kyöpelivuoren noita-akkaa... Että niin kauniit sormet täällä...
No, minusta ei ole siis käsimannekiiniksi, mutta voisinko ruveta (tällä iällä?!?) ylipäänsä mannekiiniksi ihan pienin rajoituksin vain (sormikkaat/ lapaset / hansikkaat käsissä)? No en. Olen 164cm pitkä ja pikkasen liian leveä moiseen...
Tuossa hieman epäselvässä kuvassa minulla on lempparikotiasu: tunika, leggarit ja villasukat. Jos olen kesäaikaan paljasjalkalainen, niin olen sitä tavallaan myös talvisin; vain villasukat jalassa. Melkein yötäpäivää.
En ole koskaan interreilannut taikka muutoin reppureissannut (kuten Mini ylläolevassa kuvassa). Tällä hetkellä se ei kyllä liiemmin kiinnostakaan, kun on tämä perhe tässä. Sen verran meinaamme kyllä irrotella Issukan kanssa, että jos oikein hyvin käy, pääsemme viettämään helmikuussa yhteistä hotelliyötä sitten vuoden 2004. Ilman lapsia siis. ;D
Montakohan uutta tosiasiaa minusta tässä nyt tuli? Joko riittää?
Teekuppi on tyhjä, hammasharja odottaa käyttäjäänsä ja kasvot kaipaavat puhdistusta. Laitoin tänään muuten pitkästä aikaa ripsroisketta kummitytön synttärijulien kunniaksi. Ja tässä vielä viimeiset tosiasiat tunnustettavaksi tälle päivälle: nypin kulmakarvojani tänään autossa kahden tunnin ajomatkalla Espooseen. En siis toki kahta tuntia (vaikka minulla melkoiset kulmakarvat onkin), vaan ihan hetken aikaa siinä ajomatkan aikana. Taitolaji sekin.
Siitäkin huolimatta, etten ollut kuskina.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Kivoja paljastuksia! Ripsroiske onkin kuvaava sana tälle tuotteelle! Ihailen ihmisiä, joilla on luonnostaan tummat silmäripset. Huomattavasti vähemmän roiskittavaa...
Johanna, se on ihan totta, että tummaripsisillä on vähemmän roiskittavaa. Minulla on kyllä tummat kulmat ja tummahkot ripset, mutta silti silmäni näyttävät kuin sian silmiltä. Silmäni kaipaavat kyllä vähän korostusta, kun on nuo silmälasitkin, jotka pienentävät silmiä entisestään.
Turhamaista tai ei, mutta on se kiva välillä vähän meikata ehostuksen lisäksi. ;D Itse asiassa ilman meikkivoidetta tai vastaavaa en edes ihmisten ilmoille lähtisi, sillä minulla on vahvasti couperosa-iho ja ihoni reakoi hyvin herkästi punastumalla. Meikkivoiteen lisäksi käytän vaan turhan harvoin muita meikkituotteita nykyään.
Tällä viikolle toivon, että sulla aikaa itsellesi ja perheellesi. Toivottavasti saatte aikaa yhdessäololle ja hemmottelulle! :D
Opimme taas jotain uutta sinusta :) Tuo termi "ripsroiske" on ihan paras. Taidanpa lainata sen samantien käyttööni.
Minulla on kyllä käynyt tuuri, sillä omaan mustat, tuuheat ripset ja kauniisti luonnostaan kaareutuvat kulmakarvat. Joten en tarvitse kumpaankaan mitään. Miksiköhän miehet saavat tässä suhteessa paremmat geenit? Veljelläni nimittäin on tuuheat, todella pitkät ja kauniisti kaareutuvat ripset. Samanalaiset on vanhemmalla junkkarilla. Kuopuksella sitten taas on "minun ripseni".
Sanavahvenne on muuten kuin suoraan kivi-paperi-saksista muinaissuomella "saxicivi" :D
Assari, civikö voitti? :DD
On se kyllä niin, että yleensä nuo miehet omaavat ne tuuheimmat, pisimmät ja tummimmat ripset... Mutta niin kai se on oltavakin, sillä jos naisilla olisi ne tuuheimmat, pisimmät ja tummimmat ripset, niin MIEHET meikkaisivat enempi kuin naiset...?
Jollain blondilogiikalla kait tuon asian voi noinkin tuumailla. ;)
Rauhallista viikkoa!
Tuolla eteisessä tarvitaan järjestyspoliisia...
Mä en kestä: miten jotkut osaa tehdä tollaisia ranskiksia! Sisko on ehkä 15 kun onnistun saamaan aikaan jotakin koossa pysyvää/nättiä ja sitten se tuskin enää tahtoo sellaista päähänsä. *huokaus*
Mirja hei, ei anneta periksi! Kyllä me vielä opitaan. Vaikka nuo tytöt olis sitten sen 15 vee... ;)
hih,näitä on ihana lukea :) ripsroiskeetta oon käyttänt kuluneen vuoden aikana kerran - eli oot pannu paremmaksi (oletan). Ja toivottavasti pääsettens kahden lähtemään - oota ansainnut vapautuksen hetkeksi arjen rumbasta!
Ps. meidän äitee lähettää terveisiä hurjasti! Käy lukemassa siun blogia ahkerasti...
Oi Marsala, teidän äitikinkö??? Terkkuja Äidille!! ;D
Lähetä kommentti